6 v. Vegaanisynttärit ja Q&A
Taas on tullut yksi vuosi lisää vegaanimittariin. Kuusi vuotta tuntuu musta itsestäni tosi pitkältä ajalta ja on oikeastaan vaikeakin muistella millaista elämä oli ennen veganismia. Kyselin teiltä aikaisemmin Instagramin puolella kysymyksiä veganismiin liittyen ja nyt olisi viimein teknisten blogin päivitysongelmien ja muiden kiireiden jälkeen aika palata näihin vastauksiin. Tässäpä tulee:
Millainen oli sun matka vegaaniksi?
Mä kuuluin just niihin tyyppeihin, jotka sanoi et “en vois ikinä olla vegaani”. Ja tässä sitä ollaan yli kuuden vuoden jälkeen! Muistan selanneeni itkuisena Instagramia, kun siellä tuli vastaan niin kamalia eläinvideoita. Aloin ottamaan veganismista enemmän selvää. Sitten osallistuin vegaanihaasteeseen, mutta silloinkin vielä ajattelin, etten luopuisi ihan kaikesta kuitenkaan. Viimeinen niitti päätökselle oli, kun vegaaniliiton järjestämässä elokuvaillassa näin elävien kukkotipujen menevän liukuhihnaa pitkin silppuriin (kyllä, näin tehdään myös Suomessa).
Mikä on vaikeinta veganismissa?
Vaikeinta on ehdottomasti kohdata ihmisten välinpitämättömyys. Vaikka meillä on paljon tietoa eläinten kohtelusta, ilmaston äärimmäisen huolestuttavasta tilasta sekä eläinperäisten tuotteiden haitallisista terveysvaikutuksista, vain pieni prosentti ihmisistä on valmiita tekemään osansa tässä yhteisessä kriisissä. Se jos mikä turhauttaa välillä.
Mistä epävegaanisesta tuotteesta oli kaikista vaikeinta luopua?
Maitosuklaa ehdottomasti. Vaikka vegaanisia suklaita on tullut kauppoihin tosi paljon, niin eniten on ikävä erilaisia suklaapatukoita ja klassikkoa, eli Fazerin sinistä. Toinen kompastuskivi oli jäätelöt, koska niitä ei saanut kuin paria vegaanista sillon kun jätin eläinperäiset lautaselta. Toista se on tänä päivänä: vegaanisia Ben & Jerry’s makuja on jo parikymmentä!
Mikä on sun suosikki arkiruoka?
Arkena teen aika paljon buddha bowleja ja nopeasti valmistuvia pastoja. Pastakastikkeeksi teen yleensä tomaattipohjaisen tai sitten jonkun kermaisemman, esim. tän sairaan hyvän carbonaran. Myös savutofukiusaus on yks arjen suosikeista, sen helpompaa vegaaniruokaa ei montaa ole!
Onko sun puoliso myös vegaani? Jos on niin kumpi teistä oli ensin?
Hän on kotivegaani ja muuten ainakin 90 % vegaani. Minä olin siis ensin ja sain tuon toisen puoliskon lopettamaan esim. maidon juonnin heti seurustelun alussa 😄
Ootko huomannu jotain terveysvaikutuksia?
Olen! Oon kertonut niistä tässä aiemmassa postauksessa tarkemmin, mutta isoimpina varmaan se, että verenpaine tippui huimasti ja oon nykyään enää tosi harvoin kipeenä. Kohta tulee täyteen jo kaksi vuotta, kun oon viimeks ollu flunssassa.
Jos meet kylään eikä siellä ole mitään vegaanista tarjottavaa, niin syötkö silloin eläinperäistä?
En muista, että näin olis koskaan käynyt, mutta sellaisessa tapauksessa olisin mieluummin nälässä.
Paras aamupalapaikka Helsingissä?
Tartine, Anima ja Roots Helsinki on suosikkeja ja kaikki vieläpä kokonaan vegaanisia.
Minne vegaaniystävälliseen paikkaan matkustaisit ja miksi (jos se olis tällä hetkellä mahdollista)?
Luultavasti Jenkkeihin tai Balille! Rakastan kumpaakin ja molemmissa riittää vegaanille ravintoloita ja kahviloita pilvin pimein. Olin Balilla vaihdossa ja pieni pala mua asuu siellä aina, se on ihan kun toinen koti. Jenkkeihin haluaisin matkustaa, koska siellä on vielä niin paljon nähtävää ja TJ Maxx 😁
Mikä on sun suosikki vegaanijuusto?
Riippuu tosi paljon käyttötarkoituksesta. Leivän päälle paras on mun mielestä Violife, kun taas sitten esim. pizzassa se on kamalaa limaa. Pizzaan ja muihin lämpimiin ruokiin käytän Valion Oddly Good -raastetta tai Porlammin Vege Plussaa. Parhaat herkuttelujuustot löytyy Tartinesta, esim. niiden valkohome on t a i v a a l l i s t a.
Mitä laitat leivän päälle?
Tummansinistä Keijua, juustoa, kurkkua ja tomaattia on aika vakio. Joskus viikonloppuisin laitetaan leivälle tofukokkelia.
Ootko kertaakaan meinannut lopettaa vegaanina olemista? Harmittavan moni “vegaani” on yhtäkkiä ilmoittanut syövänsä taas eläinperäistä.
Oon huomannut saman ilmiön, valitettavasti. Itse en ole koskaan meinannut lopettaa – päinvastoin, oon vaan joka päivä onnellisempi tästä valinnasta enkä vois kuvitellakaan muuta tapaa elää. ❤️
Kutsujen lähettämistä ollaan vielä odoteltu, mutta toisaalta häänettisivujen olemassaolo mahdollistaa muutokset pikaisellakin aikataululla. Seuraavaksi pitäisi ehdottomasti päättää hotellit edelliseksi yöksi ja hääyöksi sekä tilata hääkakku ja iltapala. Asusteita, koristeita ja muuta pienempää sälää ehtii onneksi hankkimaan vielä lähempänäkin.
Minulla on ennestään 
Vielä täytyy odotella, että täydelliset hääkengät, huntu ja korut tulisivat vastaan käytettyinä. Jos ekologisten häiden suunnittelu kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan 
Sitruuna-posset on helppo tehdä valmiiksi jääkaappiin jo vaikka aamulla tai edellisenä iltana, eikä sen valmistaminen vie hyytymistä lukuunottamatta 10 minuuttia kauempaa. Niin hyvää vähällä vaivalla, nam!
Itselleni Save the Date -kortit olivat ensimmäinen konkreettinen asia hääjärjestelyissä, jonka vuoksi halusin puuhastella niiden parissa ja toteuttaa ne perinteisenä paperisena versiona. Vieraatkin ovat selkeästi tykänneet – on ollut ihana bongailla näitä jääkaapin ovista tai hyllyjen päältä! Save the Date on toki näppärä, edullinen ja ekologinen lähettää myös sähköisenä, esim. Whatsapp-viestinä.
Ostaisinko uudestaan? Todellakin! 😍 Näistä tulee varmasti vakkarieväs laukkuun pitkäksi venyvien päivien tai makeaa huutavan mielen varalle. Toivottavasti saataisiin se kolmaskin maku pian Suomeen!
Hääpukuliikkeet Helsingissä (+ ekstrana Lahden hääpukuliike) ovat tasokkaita ja suosittelen käymään vaikka kaikissa – sovittelu on ihanaa kun vauhtiin pääsee eikä ainakaan jää harmittamaan, olisiko käymättä jääneessä liikkeessä ollutkin odottamassa se the puku.
Olo on todella huojentunut ja helpottunut, kun yksi isoimmista häihin liittyvistä päätöksistä on nyt tehty. En voisi olla valintaan tyytyväisempi! Miten maltan odottaa ensi vuoteen, että pääsen taas sujahtamaan tuohon upeaan pukuun?
